Viime tiistaina lähti taas auton nokka kohti Keski-Suomea. Huristeltiin Keskisen kautta ja ostettiin mökillä yöpymistä vaten teltta.
Perillä meillä oli tiedossa ikkunan maalausta ja parin pensaan istutus.
Tällä reissulla kerkesimme maalaamaan ikkunat sisäpuolelta ja ulkopuolelta. Yllättävän paljon aikaa meni teippausten laittamiseen.
Väri on muuten noissa väärä. Muistettiin värin nimi väärin, kun ei oltu tajuttu ottaa sitä koodia ylös siitä purkista, jolla maalattiin varaston valkoiset osat. Muistettiin, että väri oli kerma, mutta se olikin kuohukerma. Otettiin purkki kerman väristä ja tämä onkin sitten vähän liian punertava.
No, tämä loppu käytetään sitten vaikka vessan sisäosaan ja toinen maalauskerta tehdään oikealla värillä.
Vinkki siis muille rakentajille; kuvatkaa maalipurkin värikoodi, jotta se on sitten helppo kaupassa kaivaa puhelimesta.
Tää oli siinä mielessä erityinen reissu, että nukuttiin tontilla ensimmäistä kertaa. Teltta viriteltiin mukavasti saunan lattialle.
Koirille otettiin pedit mukaan, jotta saavat itsellen jonkinlaisen tukikohdan. Muuten ne odottelevat levottomana lähtöä, eivätkä osaa asettua.
Voin sanoa, että yö teltassa ei ollut se mitä mukavin ja romanttisin kokemus, mitä siitä voisi kuvitella.
Makuupussit on erittäin epämiellyttäviä, koska alle tuleva kohta oli aina liian pitkällä alla ja kun yritti vetää peittopuolta päällensä, ei se riittänytkään koko matkalta. Sitten yritin vetää alaosaa lyhyemmäksi, samalla kun huppari kinnasi pussin vuorta vasten ja kiertyi kropan ympärille.
Tämä tasapainottelu tapahtui vielä kumipatjan päällä, joka hyllyi alla ja samalla toinen korista yritti pitää omasta paikastaan kiinni makuupussissani.
Kun vihdoin makuupussi oli suht ok ja koira asettunut aloilleen, ei uni meinannut tulla silmään. Kaikenlainen rapina mökin alla ja ympärillä ei saanut kaupunkilaista rentoutumaan. Olin ihan varma, että joku supikoira hyppää lattiaa osittain peittäville laudoille ja tulee kurkkimaan telttaamme.
Jossakin vaiheessa yötä alkoi satamaan ja toivoin, että sade peittää aleen kaiken ylimääräisen rapinan ja saan nukahdettua. Olin väärässä. Sateen tuoma kosteus alkoi jossakin vaiheessa kivuta telttaan ja siellä makaaminen oli jokseenkin epämiellyttävää. Plussaa kuitenkin siitä, että makuupussissa koirienä ympäröimänä ei tullut kylmä.
Kello neljän aikaan oltiin M ja minä kummatkin vielä hereillä, noustiin teltasta hetkeksi pois. Aamu oli jo sarastanut ja kaikkialla oli hiljaista. Vihdoinkin.
Kömmimme takaisin telttaan, sammutimme teltan ulkopuolella olleen valon ja kokeilimme josko uni tulisi. Ja vihdoin se tuli. Noin viisi tuntia saatiin nukuttua suht ok.
Seuraavana päivänä satoi taas vettä. Päätettiin lähteä rautakauppaan ostamaan höyrynsulkupaperia ja toivottiin, että sade lakkaisin sen aikana.
Kun tultiin siellä tihutteli vielä jonkin verran, mutta päätettiin ottaa riski ja maalata vielä viimeiset jäljelle jääneet osat.
Ennen lähtöä vielä istutin tontille yhden alesta löytämäni ruusun ja rautakaupasta ostamani Puistosireenin.
Pinkki ruusu on uusin hankinta. Lidlistä aiemmin ostamani ruusut on lähtenyt hyvin kasvuun ja tuossa hennon vaaleanpunaisen värisessä ruusussa oli vielä kauniit kerratut kukat jäljellä.
Olen aiemminkin todennut, että nämä pensaat näyttävät kovin orvoilta tuolla savisella totntilla,
mutta jostakinhan se on aloitettava tämäkin urakka.
